Opehommissa

Halusin tehdä alueellisen innovaatioekosysteemin kehittämisvuosien jälkeen jotain konkreettista. Olla tekemisissä suoraan siellä missä tapahtuu eli organisaatioiden johdon ja esimiesten parissa. Kohta kaksi vuotta on vierähtänyt opehommissa johtamisen lehtorin tehtävissä Koulutuskeskus Salpauksessa.

Opettajan pätevyyden hankin Helsingin yliopiston vuosien aikana. Mutta sen jälkeen en ole toiminut opettajan tehtävissä. Tosin opettajan työmenetelmiä ja pedagogista silmää hyödynsin aina ja kaikessa missä se oli konsultin ja kehittämispäällikön tehtävissä mahdollista. Myös oma identiteetti opettajana ja kouluttajana ei ollut vielä mitenkään vahva, joten hakeutumisessa lehtorin tehtäviin oli myös tavoite vahvistaa sitä osaamista.

Olin lehtorin hommissa tokaa viikkoa, kun pääsin jo kouluttamaan koko päivän kestävää Esimiehen työlainsäädännön koulutuspäivää. Pikkuisen hirvitti, kun luokkaan vain tuli koko ajan lisää väkeä ja lopulta paikalla oli runsaat 30 opiskelijaa. Selvisin päivästä, mutta en muista siitä paljon mitään muutakuin sen, että se oli kivaa.

Tuon päivän jälkeen on koulutuspäiviä tullut mennyt eri johtamisen teemoista: työyhteisön kehittämisestä, tuotteistamisesta, henkilöstön johtamisesta, laatujohtamisesta, toiminnan suunnittelusta, projektijohtamisesta ja monesta muusta.

Vaikka opettamisesta ja kouluttamisesta on tullut jokapäivästä arkea, tuntuu se aina yhtä kutkuttavalta, jossa adrenaliinitasot nousee ja keskittyminen läsnäoloon kasvaa.

Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen opettajalla opiskelijat ovat työssäolevia aikuisia. He haluavat saada koulutuspäivästä irti mahdollisimman paljon. Pelkkä kevyt tarinointi ei riitä vaan kouluttautumaan on tultu kasvattamaan osaamista ja lisäämään tietoa. Osalle koulutuspäivä voi olla breikki työpaikan arjesta, jolloin koulutuksen pitää olla myös virkistävää.

Lehtorin hommiin kuuluu myös kouluttamisen lisäksi opiskelijoiden tutkintoihin liittyviä tehtäviä mutta niistä seuraavalla kerralla.

Taina