-
Johtajan superkompensaatio
Heti ihan alkuun, että en ole millään tavoin fysiikan tai urheilutieteen asiantuntija mutta valmentavan johtamisen materiaaleista löytyi johtajan superkompensaatio – termi, joka on hyvin kiinnostava näinä aikoina, kun puhutaan kuinka johtajat ja suurinpiirtein kaikki työpaikoilla palavat loppuun jossain työuran vaiheilla ja kuinka työkyvyttömyystilastoissa uupuneiden määrät vain kasvavat. Startuppien ja yrittäjien tarinoissa usein kuulee myös tilanteista,…
-
Opehommissa III: Kuntien kouluttajana
Kun aloitin hallintojohtajana käynnistin saman tien omassa kunnassa esihenkilöiden sparraustilaisuudet. Kutsuin esihenkilöt koolle ja juteltiin siitä mitä kenelläkin on meneillään ja miten voisin heitä auttaa omassa johtamisen työssä. Sen jälkeen mun työhuoneessa alkoikin tapahtua epävirallisia sparraustuokioita yhdestä sun toisesta asiasta. Siitä on jo aikaa ja esihenkilöiden koulutukset ovat kehittyneet ja Opetushallituskin on lanseerannut Lähiesimiestyön ammattitutkinnon,…
-
Palvelun laatu ja sertifiointi
Palvelun laatua voidaan varmistaa sertifikaatilla. Olen mukana erään palvelun sertifiointiprosessissa, jossa erityisesti vien mukanani bioetiikan ajattelua ja julkisen hallinnon näkökulmaa. Olen toiminut Bioetiikan instituutissa nyt muutaman vuoden hiljalleen edistäen omissa verkostoissani tätä ajattelua ja ilosanomaa. Meitä on siellä pieni porukka Heikki Saxenin johdolla bioetiikan äärellä. Organisaatiot enenevissä määrin pyrkivät saamaan ja saavuttamaan erilaisia sertifikaatteja, jolla…
-
Opehommissa II: Henkilökohtainen sparraaminen
Opettajan hommat eivät ole ainoastaan luokan edessä opettamista ja kouluttamista. Vähemmän näkyvä osa opettajan työstä on henkilökohtaiset tapaamiset opiskelijoiden kanssa opintojen suunnittelun, opintojen etenemisen ja arviointitapaamisten muodossa. Iso osa opettajan työstä on opiskelijoiden henkilökohtaista sparraamista ja ohjaamista heidän ainutlaatuisen oppimisprosessin aikana. Oma opiskelijakuntani koostuu esihenkilöistä ja johtajista, joiden kanssa keskusteluissa ja tapaamisissa päästään usein hyvin…
-
Julkisten palveluiden suosittelu ja julkisen palvelun logiikka
”Kuinka todennäköisesti suosittelisit Tämän sairaalan kehitysvammahuoltoa läheisellesi, jos he sitä tarvitsisivat? 5= erittäin todennäköisesti 1= erittäin epätodennäköisesti E= en osaa sanoa.” Täytin tällaista palvelupalautelomaketta erään käynnin yhteydessä. Palvelun suosittelu palveluissa, joissa ei ole toista vaihtoehtoa ja palvelujen käyttäjät ovat pakotettuja käyttämään palveluita, koska siitä riippuvat myönnettävät kuntoutukset, on jotenkin kummallista kysyä tällaisia asioita. Julkisissa palveluissa…
-
Johtamiskoulutus koulutusjärjestelmässämme
Mielenkiinnosta suomalaisia johtamisen tutkimuksia ja koulutusjärjestelmäämme kohtaan aloin pöyhiä viime vuosina julkaistuja väitöksiä johtamisesta. Yksi niistä on Vuokko Pihlaisen ansiokas tutkimus johtamisosaamisen nykytilasta suomalaisissa sairaaloissa vuodelta 2020. Väitöksessä tuodaan esiin, että terveysalan johtajien johtamiskoulutusta on pidetty liian vähäisenä ja myös valmistautuminen johtamistyöhön on ollut puutteellista. Kuitenkin, kun kaikki tiedämme, että johtamisosaamisen systeemisen kehittäminen parantaa johtamisosaamisen…
-
Palvelutiede
Palveluita tutkitaan tieteen parissa monessa eri tieteenalassa. Erityisesti palveluita tutkivaksi tieteenalaksi on muodostunut palvelutiede. Palvelutieteen muotoutumista puoltaa se, että palveluyhteiskunta on todellisuutta. Kun todellisuutta tutkitaan voidaan löytää lainalaisuuksia ja muodostaa yhteisesti ymmärrettyjä käsitteitä. Palvelutiede on yritys luoda erilaisista teoreettisista säikeistä kokonaiskuva palveluiden ja niistä vastaavien organisaatioiden keskeisemmästä dynamiikasta ja vapauttaa palvelut eri tieteiden omista näkökulmista…
-
Palveluekosysteemi
Systeeminen ajattelu kannattaa myös palveluissa. Palveluissa voidaan tarkastella esimerkiksi palvelun tai palveluorganisaation palveluekosysteemiä. Mikä sitten on palveluekosysteemi? Palvelut tai organisaatiot eivät toimi tänä päivänä enää omassa kuplassaan vaan kaikki liittyy kaikkeen, systeemiajattelun mukaisesti. Palveluekosysteemiin kuulu kaikki ne palvelut ja organisaatiot, jotka pyrkivät samaan ja yhteiseen tavoitteeseen eli usein asiakkaan tilanteen parantamiseen tai ongelman ratkaisemiseen. Palveluekosysteemi…
-
Julkinen sektori startup-ekosysteemissä pelikirja
Kevään 2019 kirjoitin ja kokosin kaupungeille ja alueille pelikirjaa siitä, miten julkinen sektori voi olla osa startup-ekosysteemiä strategisesti. Kuvasin erilaisia ekosysteemin rooleja, startup-ekosysteemin kehitysvaiheita sekä erilaisia systeemien mallinnusesimerkkejä ekosysteemeistä kaupunkien tiedolla johtamisen tueksi sekä ekosysteemin viestintään. Julkaisun tarkoituksena on palvella suomalaisten kaupunkien ja alueiden elinvoimaa tarjoamalla pelikirjaa paikallisten startup-ekosysteemien kehittämiseen. Mikäli siitä on edes pientä…
-
Palvelutarjooma on palveluiden menu
Palvelutarjooma on palveluorganisaatiossa tarjolla olevia palveluiden kokonaisuus. Se tarkoittaa samaa kuin ravintolan menu. Menusta näkee mitä on tarjolla ja mitä kukin tarjolla oleva annos sisältää. Usein huippukokit, kuten Gordon Ramsey puuttuukin yleensä ravintolan menuuseen kovakätisesti, jos tarjolla on liian paljon ja liian monimutkaista. Palveluorganisaatiossa yksinkertaistaminen monimutkaisuuden sijaan kannattaa. Keskittyminen selkeisiin kokonaisuuksiin auttaa asiakasta näkemään palvelutarjooman…
-
Nykyhetki voi muuttaa menneisyyttä, ja tulevaisuus voi muuttaa nykyhetkeä
Kirjassa Jordan B. Peterson 12 elämän ohjetta – käsikirja kaaosta vastaan. Tuota otsikon ajatusta olen pohtinut viime aikoina paljon. Tämä kuuluu siihen pohdintakategoriaan, johon välillä uppoudun, kun yritän käsittää aikaa ja miten aika on toisaalta meille kaikille sama mutta kuitenkin eri. Varmaan ihmiskunnan ikiaikaisia mysteereitä. Oikeastaan en tarvitse käsikirjaa kaaosta vastaan, koska kaaos on osa…
-
Ryhmädynamiikka
Johtamisessa ja opetustyössä on paljon yhteisiä nimittäjiä. Molemmissa on ymmärrettävä ryhmädynamiikkaa ja osattava lukea ryhmän muodostumista ja millaisia erilaisia kehitysvaiheita ryhmällä on.
-
Kuntaselfie ja donitsiajattelu
Miten pystytään arvioimaan yhdessä ja samassa kuvassa sitä miten kunta tai alue onnistuu kuntalaisten perustarpeiden ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisessä (mm. kestävän kehityksen mittarit SDG:t + kunnan omat tavoitteet) sekä toisaalla isommassa kuvassa olevien planetaaristen haasteiden kanssa (mm. hiilineutraali kaupunki)? Kate Raworth on brittiläinen taloustieteilijä, joka kehitti donitsitalousmallin. Hän haastaa perinteistä jatkuvan kehityksen lineaarista mallia sekä…
-
Opehommissa I: Opettaja kouluttamassa
Halusin tehdä alueellisen innovaatioekosysteemin kehittämisvuosien jälkeen jotain konkreettista. Olla tekemisissä suoraan siellä missä tapahtuu eli organisaatioiden johdon ja esimiesten parissa. Kohta kaksi vuotta on vierähtänyt opehommissa johtamisen lehtorin tehtävissä Koulutuskeskus Salpauksessa. Opettajan pätevyyden hankin Helsingin yliopiston vuosien aikana. Mutta sen jälkeen en ole toiminut opettajan tehtävissä. Tosin opettajan työmenetelmiä ja pedagogista silmää hyödynsin aina ja…
-
Palveluiden johtaminen
Palveluiden johtaminen organisaatiossa on erilaista kuin tehtaan johtaminen. Tehtaan työn tuloksena on usein fyysisiä tuotteita ja niiden laatu on tarkasteltavissa näkyvästi ja helpommin mitattavasti. Palveluorganisaatiossa tuotteet eli palvelut käytetään kertaluontoisessa yksilöllisessä vuorovaikutustilanteessa, jolloin esimerkiksi reklamaatioiden suhteen on vaikeampaa nähdä reklamaation taakse tai uusia palvelutilanne entisen tilalle, koska se ei ole enää mahdollista. Palvelut ovat sidottuja…
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Taina Ketola 