Lähipalvelun käsite sote-uudistuksen linjauksena.

Yleisimmin lähipalvelulla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa ja ovat kohtuullisen helposti saa-vutettavissa. Lähipalvelut sijaitsevat yleensä joko melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan potilaan tai asiakkaan arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina.

Sote-uudistuksen linjaus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että lähipalvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Sote-alueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi.

Laivan korjaaminen avomerellä

Mistä tietää, että on jo liian syvällä oikeudellisessa tulkintateoriassa? Siitä, että vastaan tulee sana metafysiikka ja luettava materiaali alkaa viemään ajattelua kohti Otto Neurathin pohdintoja. Toisaalta Otto Neurath on oikeassa siitä, ettei ole olemassa jotain tyhjiötä – tabula rasaa, josta tutkija lähtee kohdetta tutkimaan. Tutkija on kuin merimies, jonka on korjattava laiva avomerellä, vailla mahdollisuutta purkaa se telakalla ja koota se uudelleen parhaista osista. Toisaalta, grounded theory – kurssilla opin, että aineistoa voi lähteä etsimään lisää myös kesken tutkimusprosessia. Ei tarvitse tyytyä vain siihen aineistoon, jonka on joskus kerännyt, jos tarve lisäaineistoon on olemassa.

Maakuntauudistus ja sote-uudistus on todellista laivan korjaamista avomerellä. Vai onko niin, että uudistukset toteutetaan kuin laivan korjaus tapahtuisikin telakalla, eikä ymmärretä, että ollaankin keskellä avomerta? Aina jostakin kohtaa vuotaa. Kun epätäsmällisyys vähenee tietyssä kohdassa, saattaa se hyvinkin lisääntyä jossakin toisessa kohdassa. Ovatko lakiehdotukset jo niin pahasti avomerellä, että laiva uppoaa vaikka kuinka sitä korjaisi. Vai olisiko jo paras alkaa katsella seuraavia mahdollisuuksia horisontista. Ehkä uudistuslaiva on jo niin korjattu läpikotaisin, ettei siitä enää ehjää paikkaa löydä?

Nämä ajatukset syntyivät Raimo Siltalan Oikeudellinen tulkintateoria-kirjan sivulta 80 (O.Neurath).

Hyvävelikapitalismi

Opin tänään uuden käsitteen. Hyvävelikapitalismi. Se tarkoittaa järjestelmää, joka jumittaa kansakuntaa korruptioon ja ajaa kansakunnan lopulta jälkeenjääneisyyteen. Hyvävelikapitalismissä kansakunnan taloutta pelastetaan rutiininomaisesti veronmaksajien rahoilla, jossa kansallinen pääoma ei ole muuta kuin jättimäinen pesä täynnä ”välistä vetäviä” lobbareita, byrokraatteja, poliitikkoja, konsultteja ja rutiinitöiden tekijöitä, jossa valtioministeriön ja keskuspankin vastuulla on palkita yksiä yrityksiä ja vahingoittaa toisia. Tällä tavoin toimivaa hyvävelijärjestelmää ei pitäisi sekoittaa ”vapaaseen markkinakapitalismiin”.

Tom G. Palmer Kapitalismin moraali

Kunnallistieteen päivät Oulussa.

Kunnallistieteen päivien teemana on kunnallinen demokratia. Kunnallisvaalien huonon tuloksen jälkeen aihe on erittäin tärkeä totesi Risto Harisalo avauspuheessaan. Oulun kaupunki oli tänä vuonna houstaamassa tiedeyhteisön kokoontumisia. Oulussa on meneillään kuntaliitokset. Mielenkiintoinen päivä toivottavasti tulossa. Kunhan se pääsee tästä käyntiin.

http://www.kunnallistiede.fi/KTY/Kunnallistieteen%20paivat.htm

Siv Sandberg kertoi mm. Tanskan esimerkeistä jossa käyttäjädemokratiaa on viety hyvin pitkälle. Esim. koulujen johtokunnilla on laaja oikeus päättää taloudesta ja vaikuttaa myös henkilövalintoihin. Ruotsin malli on exit-malli, jossa kuntalainen saa päättää jaloillaan ottaako vastaan kunnan palveluita vai ottaako palvelut jostakin muualta.

Emeritusprofessori Aimo Ryynänen toi puheenvuorossaan esille kuntien henkilöstön ja sen mikä on henkilöstön rooli kuntademokratiassa.

Rovaniemen kaupungin ratkaisu on aluelautakuntamalli, jossa alue esim. 9 kylää. Aluelautakunta oma-aloitteisesti kehittää aluetta. Aluekunta hankkii palvelut joko kaupungin omalta palvelutuotannolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Aluelautakunnalla on sihteeri, joka valmistelee virkamiehen tavoin. Tämä malli vaatii aitoa toimivaltaa kaupungilta ja että päätökset tehdään esittelystä, euro-resursseja (Sihteeri Meeri Vaarala). Rovaniemi pohti elinkaarimallia ja samassa yhteydessä heräsi kysymys miten aluelautakuntamalli toimisi myös muualla Rovaniemellä. Huhtikuussa kh päätti, että 5 muullakin alueella otetaan aluelautakuntamalli käyttöön. 2014 alusta aluelautakunnilla on palvelujen järjestämisvastuu. Aluelautakunnan tehtävänä on laatia maaseutuohjelma ja suunnitelma palveluiden järjestämisestä. Valtuutettujen määrä vähenee 75:sä 59:ään. Palvelupisteiden sijainnit tulee selvitettäväksi aluelautakunnille. Kyläalueiden elinvoimaisuus on tavoitteena. Miten kaupunkikeskus? Siellä kehitetään yhteisöllisyyttä ja keskustan alueelle suunnaltaa kehittämisehdotuksia.

Kainuusta kertoi Tarja Lukkari. Kainuun aluedemokratian laboratorio. Kainuussa on 120 kylää ja keskeinen kehittämisväline on kyläsuunnitelma. Suunnitelma on väline, josta päättäjä pystyy nopeasti selaamalla näkemään mitä kylissä halutaan kehittää. 1990-luvulla kylät unohtivat kunnat ja olivat irrallaan kunnista. Kyläsuunnitelmat osaksi kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmia. Yhteissuunnitteluajattelu pohjalla ja kyläparlamentti 2000-luvun alussa. Kyläparlamentti tarkoittaa, että siellä on mukana tasavertaisessa vuoropuhelussa. Kylät, johtavat viranhaltijat sekä luottamushenkilöt. Ei valtaa eikä vastuuta. Luottamus lisääntynyt tämän ansiosta. Kaikilla on mahdollisuus osallistua. Kehitettävää on tässä se, että kunnan johto ei aina ole mukana tai on vaihtelevaa. Todellinen valta puuttuu. Henkilöiden vaihtuminen aiheuttaa uusien kouluttamista. Toimintamalliin oppiminen. Asukasfoorumit… Kohti kansalaisyhteiskuntaa koulutus auttoi yhteisen mallin kehittämiseen. Asiat on kirjattu taulukkomuotoon ja asioita seurataan. Pohdittavaa tässä on se haluaako kylät ottaa vastuuta vai ei?

Innovaatiot aikuiskoulutuksessa konferenssi Oslossa.

Aamun herææminenklo 3.30 kannatti. Norwegian lento oli aikataulussa. Vækeæ oli lentokentællæ paljon liikenteessæ, kun monet suomalaiset rientævæt ulkomaille kesælomien alkaessa. Norjalaiset ovat kehittæneet ja kehittævæt lentoliikennettæ ja kaikkea sitæ mitæ sen oheen kuuluu. Liikkuminen oli helppoa, kun suoraan lentokentæltæ læhtee juna Oslon keskustaan. Toisin on vielæ Helsinki-Vantaalla. Kirjoittelen tænne mitæ mitæ ajatuksia keynote-puhujien aiheistæ herææ ja niin edelleen. Varmasti innovatiiviset kaksi pæivææ tulossa.

Tutustuin grönlantilaiseen oppimisen kehittäjään, tapasin Opetusministeriön edustajia sekä ensimmäistä kertaa kuuntelin simultaanitulkkausta. Tosin englanniksi.

Taina

Taito pitää tavoitteellinen vire yllä.

Artikkeli Optio- lehdestä. 10 ohjetta, jolla työvire säilyy (itseni kohdalla opiskeluvire). Ria Parppein haastattelu.

1. Ymmärrä työsi tavoite. Silloin tiedät, mihin suuntaat intosi ja halusi.

2. Ota työsi tavoite omaksesi. Vain oma ajatteluon rajana, kun etsii tavoitteiden henkilökohtaisia tasoja. Ihminen on halutessaan erittäin hyvä perusetelemaan kaikki omat toimensa itselleen parhain päin.

3. Usko ja luota, että pääset maaliin. Käy läpi vanhoja onnistumisiasi. Ei riitä, että tiedät vahvuutesi. Niihin täytyy myös uskoa.

4. Tajua, että voit vaikuttaa asioihin. Usko omiin taitoihin on yhteydessä siihen, miten paljon luottaa taitoihinsa. Ainakin siihen voi vaikuttaa miten itse asioihin suhtautuu.

5. Ohjaa omaa keskittymiskykyäsi. Jotta työ edistyy siihen pitää keskittyä. Kari Hotakaisen mukaan (Ihmisen osa) ihminen tarvitsee vain kaksi ominaisuutta: keskittymiskykyä ja mielikuvitusta. Ilman keskittymiskykyä kaikki jää puolitiehen. Huumaava työnimu FLOW on täydellistä keskittymistä.  Uskon, että omaan aika hyvän keskittymiskyvyn, kun vain niin päätän.

6. Kun herpaannut muista tavoite. Jos työllä on tarkoitus, se tulee tehdyksi.

7. Ota vastuu tunteistasi. Tunteita ei voi estää, mutta niitä voi hallita niin, etteivät ne ota valtaa. Tunteet syntyvät tulkinnoista. Mikä synnyttää työssä positiivisia tunteita? On myös tärkeää saada työskennellä mukavuusaluella, vaikka onkin muodikasta julistaa epämukavuusalueelle menemistä. Jatkuva epämukavuusalueella oleminen ylläpitää stressiä. Tunteet ovat vain tunteita. Voit itse valita, minkä tunteen annat viedä mennessään.

8. Tee oikeudenmukainen ympäristö. Fyysiset tilat, joissa asioita tehdään.

9. Valitse seura josta saa energiaa. Joidenkin ihmisten seurasta saa iloa ja energiaa ja toisten seurassa uupuu ja synkistyy. Etsiydy sellaisten ihmisten seuraan, joilta saat energiaa.

10. Aseta itsellesi välitavoitteita. Juhli välitavoitteita.

Volitio-käsite Johdonmukainen työskentelyn ylläpito siihen asti, kunnes tavoite on saavutettu. Pysyvä taito, jota tarvitaan aina. Eri asia kuin motivaatio, joka muodostuu milloin mistäkin.